Kepelmuur on tosi ikoninen tapaus. Se on lähempänä naisten kisan keskikohtaa, joten siinä vaiheessa voimia on vielä, mutta nousu ei ole koskaan helppo. Nousua edeltää tekninen osuus, jossa siirrytään tosi leveältä maantieltä kapeille kaduille. Ja se jyrkkenee jatkuvasti.
Entinen Flanders-mestari kommentoi Ronde van Vlaanderenin vaativimpia nousuja
Team Sunwebin Coryn Riveran tavoin Flanderin nousut ovat sitkeitä, rankkoja ja helppoja aliarvioida pelkän korkeusprofiilin perusteella. Rivera on kotoisin aurinkoisesta Etelä-Kaliforniasta, mutta hän on menestynyt mukavasti Belgian kylmillä, märillä mukulakivikaduilla ja jyrkillä kukkuloilla. Hän on ainoa arvostetun Ronde van Vlaanderenin amerikkalainen voittaja kilpailun 103 vuoden historiassa. Tässä mestari esittelee Flanderin viisi vaativinta nousua ja kertoo, miltä kunkin klassisen nousun selvittäminen tuntuu.
Oude Kwaremontpituus
2,2 kmnousuh
93 metriäkaltevuus
4,2 prosenttia (suurin 11,6 prosenttia)
Kwaremont on minulle raskain. Se on niin pirullisen pitkä ja jyrkkä ja niin epätasainen, että sen tuntee raajoissa. Siitä ei tule mukavaa, vaikka olo olisi hyvä. Siinä tsippasin voittovuotenani. Se on silkkaa tuskaa ja vauhdinottoon on tosi vähän tilaa. Jos nousuun ei saa riittävästi vauhtia, siitä joutuu vain raahautumaan yli. Siinä on pari tasaista kohtaa, mutta se on tosi pitkä nousu.
Kruisberg/Hotondpituus
1,8 kmnousu
87 metriäkaltevuus
4,8 prosenttia (suurin 9 prosenttia)
Tiet ovat kapeita ja teknisiä Kruisbergia lähestyttäessä. Nousu alkaa jo päällysteellä ja sitten alkaa 300–400 metrin jakso erityisen jyrkkää mukulakivetystä. Ne ovat tosi epätasaisia eikä siinä pääse vauhtiin.
Paterbergpituus
0,4 kmnousu
48 metriäkaltevuus
13,7 prosenttia (suurin 20 prosenttia)
Jos jaloissa on vielä voimia, Paterberg on suosikkini. Se on Flanderin ympäriajon viimeinen nousu ja lyhyt mutta todella jyrkkä, joten se tuntuu jatkuvan loputtomiin. Se on jyrkkä ja töyssyinen ja se pitää vaan hinkata loppuun. Se on niin jyrkkä, että nousu tuntuu lähes cyclocrossilta, ja siihen on löydettävä hyvä ajolinja. Jos sadevesikouru on vapaana ja siinä voi ajaa, se on suosikkilinjani.
Kanariebergpituus
0,9 kmnousu
85 metriäkaltevuus
7,7 prosenttia (suurin 14% prosenttia)
Tässä ei itseasiassa ole mukulakiviä, mutta se on nousu, jossa kisa todella alkaa avautua. Se alkaa ikään kuin maantienä ja sitten kaikki yrittävät kääntyä puolikkaalle autokaistalle. Alussa vieretysten mahtuu 15 ajajaa, sitten enää kolme ja sitten taistellaan tähän mutkaan. Ja sitten alkaa nousu.
Muur van Geraardsbergenpituus
0,9 kmnousu
63 metriäkaltevuus
9,0 prosenttia (suurin 20 prosenttia)
Jaa tämä juttu
