”Lyijynvärisellä talvitaivaalla siintävä niukka auringonvalo oli jo hiipumassa. Ajovalomme heijastuivat jäisistä tienpinnoista kuin peilistä ja olimme ajaneet suunnitellusta päiväetapista vasta puolet. Meidän oli tarkoitus nauttia lounas Göteborgissa, mutta sinne ehdittyämme oli jo illallisaika. Luulen, että meidän olisi ehkä kannattanut muuttaa suunnitelmaamme."
Miten ajosta tulee seikkailu? Kun odottamattomasta tulee normaalia. Kun mikä tahansa alkaa tuntua mahdolliselta ja ehkä jopa järkevältä.
Mark Beaumont on ennenkin tehnyt epätavallisia reissuja. Sen sijaan, että hakeutuisi etelään, kuten useimmat maantiepyöräilijät tekevät talven tullessa, hän päätti suunnata kohti pohjoista – Norjaan.
Kumppanit
Kumppaneina Markilla tällä 1000 kilometrin reissulla olivat hänen 12-vaihteisella DURA-ACE Di2 -vaihteistolla varustettu Argon18-maantiepyöränsä ja pitkäaikainen pyöräilykaveri, valokuvaaja Markus Stitz. Pitkät matkat ovat heille tuttuja: kumpikin on ajanut maailman ympäri, ja Mark on tehnyt sen 79 päivässä, mikä on maailmanennätys. Kaverukset päättivät nauttia talvipyöräilyn parhaista puolista ja vuoden 2022 viimeisestä pitkästä ajomatkasta yhdessä.
Kaverusten kaltaisille seikkailijoille koti voi joskus olla samanaikaisesti kaikkialla ja ei missään. Loppupeleissä koti on kuitenkin siellä, missä on hyvä olla – ja koska Markus tunsi ihmisiä sekä Oslosta että Berliinistä, matkan aloitus- ja päätepiste olivat itsestään selvät. Selvitettyään logistiset kysymykset he löysivät reitin, joka olisi rankka jo kesäaikaankin – puhumattakaan jos se ajettaisiin joulun tienoilla.
Neljän maan kautta
Kaksi talvisoturiamme tekivät pyöräilyreissunsa 18.–21. joulukuuta. Markin ja Marcuksen tavoitteena ei ollut rikkoa ennätyksiä tai tehdä supernopeaa aikaa, he halusivat vain pistää varusteensa ja itsensä testiin suuntaamalla matkansa neljään maahan, jotka ovat tunnettuja haastavista talvioloistaan. Matka alkoi lumessa ja jäässä ja eteni kohti etelää pitkin Ruotsin rannikkoa. Tavoitteena oli olla Berliinissä jo kolmen ja puolen päivän kuluttua, juuri parahiksi ennen jouluaattoa.
Suosikkityökalu
Jotkut saattaisivat suosia off-road-lähestymistapaa, mutta Mark päätti, että hänen työkaluvalintansa olisi Argon18-maantiepyörä varustettuna DURA-ACE Di2 -järjestelmällä, korkeaprofiilisilla (50 mm) DURA-ACE-hiilikuituvanteilla ja 34 mm leveillä renkailla. Mark luotti tähän pro-kokoonpanoon varmana siitä, että se selviäisi vaativista talvioloista. Mutta oliko hän oikeassa?
Sankarimme viettivät ennen matkaan lähtöään kylmässä Oslossa hektisen viikonlopun valmistellen pyöriään ja varusteitaan. Matkan suunnitteluun oli paneuduttu huolellisesti, he eivät halunneet riskeerata vaan päättivät ottaa mukaansa kaikki tarvitsemansa varusteet joulukuista reissuaan varten. Tällaisten matkojen yhteydessä vuosien kokemuksesta on todella hyötyä. Varsinkin Mark tiesi, mitä kannattaa ottaa mukaan ja mihin mitäkin sijoittaa pyörässä.
Hyytäviä viimoja
Matkan alkaessa lumikerros Oslossa oli paksu ja taivas selkeä. Lämpötila on raikkaat -6 astetta, mutta hyytävä tuuli sai sen tuntumaan paljon kylmemmältä. Ensimmäinen osuus on ”lyhyt”: ajomatkaa tuli vain 150 kilometriä, mutta tähän aikaan vuodesta päivätkin ovat Pohjois-Euroopassa todella lyhyitä. Aurinko meni Norjan pääkaupungissa mailleen jo neljältä, ja myös lämpötilat laskivat kaverusten jatkaessa matkaansa kohti purevaa vastatuulta.
Mark ja Markus nauttivat ajosta läpi lumisten ja jäisten maisemien, vaikka välillä jäinen tie oli liukas huolimatta 34 mm:n renkaista. Ajaminen tuntui tällä kertaa täysin erilaiselta matkan edetessä ”jouluksi kotiin” -tunnelman vallitessa. Pelkästään lämpimänä pysyminen tällaisissa lämpötiloissa vaati paljon kaloreita, joten oli todella tärkeää syödä riittävästi.
Autoja ojassa
Kumpikin tiesi, että olosuhteet tulisivat olemaan haastavat. He eivät kuitenkaan aavistaneet, että Pohjois-Euroopan valtaisi ensimmäisenä yönä jäinen saderintama, joka muuttaisi ajotiet petollisiksi jääradoiksi. Viimeinen osuus ennen Ruotsia osoittautui erittäin vaaralliseksi. Jopa kävellessä oli oltava varovainen ja kiinnitettävä erityishuomiota tasapainon säilyttämiseksi. Ruotsin rajan tuntumaan päästyään he päättivät pienen pohdinnan jälkeen siirtyä Ruotsin puolella sijaitsevaan hotelliin autokyydillä. Tieltä suistuneiden autojen määrä tällä lyhyellä matkalla vakuutti heidät siitä, että tehty valinta oli oikea.
Lounaan sijaan illallinen
Toisena päivänä taivas oli Markin ja Markuksen herätessä vielä pimeä. Edessä oli 300 kilometrin etappi kohti etelää – mutta säänhaltijalla näytti vieläkin olevan mieltymys pohjoisiin sääoloihin. Ilmassa oli edelleen lunta ja tiet olivat jäisiä. Kaverukset lähtivät liikkeelle (kenties liiankin) kunnianhimoisin tavoittein: suunnitelmana oli edetä 22 km/h keskinopeudella. Siihen ei kuitenkaan ylletty, koska päin puhalsi voimakas vastatuuli. Göteborgiin piti ehtiä lounasaikaan, mutta sinne saavuttaessa oli jo illallisaika.
Tavallaan tämä oli juuri sen tyyppinen seikkailu, jota he olivat etsimässä: ikimuistoinen, todella inspiroiva haaste. Tavoitteena oli ehtiä ajoissa kotiin jouluksi ja siksi heidän oli toteutettava suunnitelmansa nopeasti. Kokeneina matkailijoina Mark ja Marcus ymmärsivät, että ainoa tapa päästä Berliiniin aikataulun mukaisesti oli ohittaa Tanska kokonaan ja mennä lautalla Göteborgista suoraan Kieliin.
Ei mikään luovutus
Jotkut olisivat saattaneet pitää tällaista menettelyä luovuttamisen merkkinä, mutta tämä kaksikko oli jo osoittanut, mihin he kykenivät koettelevassa tilanteessa. Mark voitti GBDuro-kilpailun vuonna 2021 ja rikkoi North Coast 500 -ennätyksen seuraavana vuonna ajaen 500 mailin (805 km) reitin vajaassa 29 tunnissa. Hän tietää, mitä syvään päähän meneminen tarkoittaa ja osaa nauttia tien päällä olosta säällä kuin säällä.
Ajajat ja varusteet koetuksella
Kaverusten lisäksi myös heidän varusteensa ovat melkoisella koetuksella. Lunta, jäätä, hiekkaa, tiesuolaa ja kuraa: juuri vaikeammaksi ei enää voisi mennä. Mark on edelleen tyytyväinen valintaansa. ”On mukavaa, kun ei tarvitse ajatella tai murehtia, kestävätkö varusteet”, hän sanoo. ”Tarvitsee vain keskittyä pystyssä pysymiseen ja etenemiseen. On mukavaa, että kaikki toimii edelleen yhtä terävästi kuin liikkeelle lähtiessämme. Myös jarrut toimivat hyvin, vaikka monet ammattipyöräilijät eivät koskaan ajaisi tällaisella osasarjalla näissä ajo-oloissa. Pidän todella paljon tästä huolettomasta ja varmatoimisesta kokonaisuudesta. Akkukaan ei näytä kärsineen pakkasista, sitä ei tarvinnut ladata matkan aikana. Tämä vehkeet ovat uskomattoman kestäviä.”
Viimeinen rutistus
Lauttamatka Pohjanmeren yli sujui miellyttävästi. Mark ja Markus pääsivät nauttimaan lämmöstä ja mukavuudesta vaihdettuaan välietapiksi alun perin suunnitellun Rostockin sijaan Kielin. Jätettyään laivan ja jatkaessaan matkaa jälleen kahdella pyörällä, vastassa oli armoton vesisade. Lämpötila voisi saanut olla kymmenisen astetta korkeampi ja sadekin olisi voinut tauota edes hetkeksi kaverusten matkatessa kohti etelää pitkin reittiä, joka seuraili entistä Länsi- ja Itä-Saksan välistä rajalinjaa. Alun perin viimeisen etapin oli tarkoitus sijoittua välille Rostock–Berliini, jolloin ajomatkaa olisi tullut 230 kilometriä. Suunnitelman muututtua reitiksi vaihtui Kiel–Berliini ja matkaa tuli 350 kilometriä.
Kun lautta saapui Kieliin kello kymmenen aamulla, viimeinen etappi päätettiin jakaa kahteen osaan. Pilvi- ja sumukerrokset peittivät maisemaa sankariemme polkiessa sen läpi. Onneksi kumpikin oli hyvin varusteltujen polkupyörien lisäksi huolehtinut myös kerrospukeutumisesta, joka on must tällaisella maratonreissulla.
Lopulta sää muuttui paremmaksi ja kilometrilukemat ”Berlin”-tienviitoissa pienenivät pienenemistään auringon laskiessa. Kaverukset valitsivat matkansa viralliseksi päätepisteeksi kaupungin yhden tunnetuimmista maamerkeistä Brandenburger Torin. Markia ilahdutti, että rauhallisen matka-ajon vastapainoksi päästiin nauttimaan myös kaupunkipyöräilystä Berliinin vilkkailla kaduilla.
Meditaatioharjoitus
Vaativa ajomatka toimi Markille eräänlaisena meditaatioharjoituksena. ”Ajaessamme emme yleensä puhuneet paljoa, mutta tankkauspysähdyksillämme irrottelimme sitäkin enemmän ja nauroimme vastoinkäymisille”, Mark sanoo. ”Pidän siitä. Olemme kumpikin niin tottuneita ajamaan yksin, että oli mukavaa, että saatoimme jakaa keskenämme myös hiljaiset hetket. Pyörämatkailussa on tärkeää, että matkakumppanit ja varusteet ovat luotettavia, eikä niiden pärjäämisestä tarvitse kantaa huolta.”
Mark ja Markus ajoivat kolmessa ja puolessa päivässä lähes 600 kilometriä. Molemmat ovat yhtä mieltä siitä, että Norjan puolella ajettu talviosuus oli matkan vaikuttavin ja inspiroivin osa. ”Jos haluat kokea todellisen talviseikkailun, lähde pyörälläsi sinne, missä on pimeää ja lumista”, Mark sanoo. ”Mallorcalla ajaminen on tietenkin mukavaa, mutta pyöräni oli kuin kotonaan myös talvioloissa. Jos haluat haastaa kehosi lisäksi myös mielesi ja varusteesi, lähde maantiepyörällä talviseen Skandinaviaan”, hän sanoo leveä hymy huulillaan.
Mark Beaumont
Viimeisten kahden vuosikymmenen aikana Mark on rikkonut kestävyyspyöräilyennätyksiä, puhunut tuhansissa tapahtumissa ja työskennellyt yli 100 maassa. Muiden Guinnessin ennätysten lisäksi hän on edelleen nopeimmin maailman ympäri pyöräillyt henkilö. Hän asuu Skotlannin Edinburghissa vaimonsa Niccin ja kahden tyttärensä kanssa.
Jaa tämä juttu
